Ilmastonmuutos kasvattaa hyttysten määrää!
Ilmasto lämpeneminen lisää hyttysten määrää pohjoisessa, kertoi tuore uutinen. Ilmastomuutoksen nimiin menee pienet ja isot asiat. Hyttysongelman kanssa voi juuri ja juuri elää, mutta paatuneinkin ilmastouskovainen tai -skeptikko voi olla vielä lhmeissään isompien asioiden kanssa.
Luu on jo aika kaluttu, mutta haluan nostaa vielä kerran hattua maailmanpankin pääekonomisti Nicholas Sternille. Hän onnistui siinä, mitä massiivinen luontotieteilijöiden armeija on yrittänyt kertoa tutkimuksin, tilastoin, paneelein jne. jo vuosikymmenien ajan.
Stern teki tempun myymällä ilmastomuutoksen vaikutukset kaikkien ymmärtämälle kielelle eli talouden ja rahan kielelle. En tiedä onko parempaa herätyskelloa kuin raha muuttaa ekologiset tai yhteiskunnalliset ongelmat ihmisten ja päättäjien huomion saamiseksi.
On sinänsä aika paradoksaalista, että yhtäkkiä ilmestyy tieteen kentän ulkopuolelta taloustieteilijä, joka koostaa 700 sivua sisältävän yhteenvetoraportin ilmastomuutoksen taloudellisista vaikutuksista maailmantalouteen. Ja simpsalabim ilmastokysymyksen pukeminen talouden kielelle herättää valtavan mielenkiinnon tavallisissa ihmisissä (=lue länsimaisissa kuluttajissa).
Samaan aikaan luonnontieteilijät ovat kirjoittaneet, puhuneet, vakuuttaneet, mallintanteet, varoitelleet ja maalailleet asiaan liittyviä faktoja vuosikymmenien ajan. Aihepiiristä löytyy hyllymetreittäin pätevää ja näyttöön perustuvaa tutkimustietoa, mutta tieto ei tartu tai tavoita päättäjiä. Sitten tulee ekonomisti Stern, pamauttaa ja tiivistää keskeisen johtopäätöksen yhteen ainoaan lauseeseen:
Ilmastonmuutos tulee, maksakaa nyt tai maksatte ja kärsitte myöhemmin!
Viesti on se, että ilmastonmuutos on historian suurin ja laaja-alaisin markkinahäiriö eli suomeksi sanottuna ihmisten oman edun tavoittelu on johtanut ja tulee johtamaan erittäin kielteisiin seurausvaikutuksiin yhteiskunnalle. Sternin ratkaisuehdotus on, että maailman yhteisestä bruttokansantuotteesta pitäisi ohjata yksi prosentti joka vuosi ilmastonmuutosta rajoittaviin investointeihin. Aikataulu on heti eikä myöhemmin.
Ellei näin tehdä, ilmastonmuutos aiheuttaa lähitulevaisuudessa 5-20 prosentin loven bruttokansantuotteeseen. Pelottelua? Uhkakuvien maalaamista? Ylireagointia? Ehkä, ehkä ja ehkä, mutta kiteytetysti kyse on siitä, että ilmastomuutoksen torjuminen tulee aina halvemmaksi vaihtoehdoksi kuin peruuttamattomien vahinkojen korjaaminen myöhemmin. Raha on siis paras kannustin, ei tieto tai toinen toistaan pelottavammat kauhuskenaariot.
Sternin ehdotus tuo etäisesti mieleen YK:n tavoitteen 0,7 prosentin panoksesta kehitysapuun. Olisi houkuttelevaa ajatella, jos esimerkiksi EU globaalina edelläkävijänä päättäisikin panostaa yhden prosentin ilmastomuutoksen torjuntaan. Tai jos Suomi päättäisi näyttää asiassa esimerkkiä?
Stern oli hyvä herätyskello. Samaa sarjaa on poliittisten päättäjien parhaimmat idiotismit.
Oppikirjaesimerkistä käy Ralli-Vatasen lausunnot eurovaalien alla. Hänen energiapoliittinen visio oli suorastaan mykistävä. Parhaimmat heitot menivät tähän tapaan: "ihmisten vaikutus ilmaston lämpenemiseen on valheellisten ja väärennettyjen tutkimustulosten seurausta" tai " CO2 on saasteena yhtä vaaratonta kuin happi". Ylivetoja olivat lisäksi pohdinnat hiilijalanjäljen ja hyvinvointiyhteiskunnan suhteesta: "mitä suurempi hiilijalanjälki, sitä hyvinvoivampi yhteiskunta".
Näin. Vatanen tuskin on yksin kuningasajatustensa kanssa. Lisää kehiin korkeiden päättäjien vastaavia lausuntoja, niin eiköhän ihmiset ymmärrä ja ajattele sen jälkeen ilmastomuutoksen vaikutuksia omaan arkeensa. Höperönlöperöt kommentit tuovat takuuvarmasti asian julkiseen keskusteluun.
Nostin jo kerran hattua Sternille. Toisen hatunnoston ansaitsee suomalainen (tieto)kirjailija Risto Isomäki. Hänen fiktiivinen romaaninsa 'Sarasvatin hiekkaa' oli henkilökohtaisesti järisyttävä lukukokemus. Yhden kirjan lukeminen muutti omat käsitykset ja sai kiinnostumaan ilmastonmuutoksesta enemmän kuin yksikään aiheeseen liittynyt ohjelma, artikkeli tms. Luulen, että näin on käynyt myös monelle muulle. Samaa sarjaa on kenties Al Goren elokuva 'Epämielyttävä totuus'.
Itse asiassa olisi upeaa kuulla ihmisten kommentteja siitä, mikä on ollut keskeinen ilmastomuutokseen liittyvän tietoisuuden herättäjä. Tiede, taide, luontokokemukset vai joku muu?
Isomäki taas kirjoitti fiktiivisen romaanin "Sarasvatin hiekkaa", joka oli ainakin allekirjoittaneelle järisyttävä ja herättävä lukukokemus.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Joo ja heti ensi viikosta kaikki suomalaiset ryntäävät ostamaan pienempää asuntoa.
Joitain vuosia sitten jokin ekonomifoorumi tms. laski, ettei ilmastonmuutoksen torjuminen kannata taloudellisesti. Kiinnostuneet löytävät uutisoinnin asian tiimoilta vaikkapa Googlen avulla.
Name dropping voi toimia joidenkin kohdalla, mutta et kai usko, että kukaan skeptinen kääntäisi kelkkansa Al Goren tai jonkin fiktiokirjailijan kaltaisten humorististen hahmojen takia.
Vaikka ilmastonmuutos olisikin totta, mikään ei poista sitä faktaa, että ilman energiaa yhteiskunnat taantuvat kehitysmaiksi. Koska nykyteknologia ei pysty tuottamaan ihmisille elintärkeitä energiavarantoja ekologisesti, pitää tyytyä fossiilisiin polttoaineisiin. Ei muuta kuin hattu kouraan ja Kiinaan. Voit yrittää selvittää länsimaisesta elintasosta nauttiville nousukkaille, että heidän tarvitsee muuttaa takaisin savimajoihin, koska minä olen hyvä ihminen. Onnea.
Kunhan se ilmastokatastrofi on päässyt alkuun sen verran, että kaikki alkavat aavistella mitä tuleman pitää, maailma hylkää kapitalismin ja markkinatalouden ja Ari Vatasen. Kuten suunnitelmatalouskin hylättiin. Silloin ymmärretään, että kapitalistinen markkinatalous elää ja kehittyy omien lakiensa mukaan, eikä ihminen sitä pysty ohjailemaan eikä sille mitään mahda. Ennustan, että ympäristöfasismi alkaa silloin hallita.
Taas oman aikansa. Sitä en tiedä mitä sen jälkeen tulee vai tuleeko mitään.
Nyt kun on uutisoitu että lampaat ja kalat ovat kutistuneet
ilmastonmuutoksen seurauksena niin luulisi että hyttysetkin
pienentyisivät olisivat sitten pienemi harmi.
Tuumailin tässä vielä että jospa se ilmastonmuutoksen aiheuttama
pienetyminen alkaisi koskea ihmisiäkin niin varmaan sitä
kautta päästötkin pienenisivät.Varmaan sillä ilmastoasintuntija
Al Corella on pieni hiilijälki meinaan että asuu vaatimattomasti
kun on perillä tästä ilmastouhkasta mutta mitäpä tässä
pieni ihminen enempiä tuumailemaan
Vouhottakaa nyt välillä vaikka sikanuhasta, eihän tuota ilmastopaasaamista jaksa kuunnella enää vanha Erkkikään.
Mitä tulee Al Goreen, niin hän muistuttaa Villin lännen ihmekaupustelijoita, joiden kohtaloksi koitui ansaitusti terva ja höyhenet.
Lämmintä kesän jatkoa.
Meinasi mennä yöunet kun muistin vanhan suomalaisen sannonan
pienenee kuin pyy maailmanlopunedellä onkohan kukaan tutkinut
ovatko pyyt pienentyneet viimeaikoina?
No niin. Siinä tuli osoitettua ettei ilmastonmuutoksesta puhuta edes vakavasti. Viidentoista vuoden kuluttua me kaikki puhumme vihaten ja halveksivasti niistä typeryksistä, jotka vielä viisitoista vuotta sitten naureskelivat ilmastonmuutokselle.
Tulkoon tai olkoon tulematta tuo ilmstonmuutos kaikkine hirvittävine seurauksineen, niin en lähtisi etujoukkona toimimaan. Tähän Timo Arokin viittasi, että Suomi ekana. Eritoten Suomen vihreissä on voimakas mielipide, jonka mukaan meidän tulee näyttää esimerkkiä. Suomen vaikutus koko mailmassa on hyttysen pissa Itämeressä. Puhe esimerkistä edellyttää, että seuraajia löytyy. Mikä maa seuraisi Suomea? Hei haloo onko Suomi joku maa ja missä se on?
Muita maita nopeampi rientäminen ensimmäisenä toimimaan johtaa epäonnistumisiin ja ylimääräisiin kustannuksiin. Siis aina on kyse myös siitä, mistä rahat. Tällä hetkellähän vaihtoehtoinen energia ei toimi ilman tukiaisia. Mistä rahat? Vihreitä eivät kustannukset ole koskaan kiinnostaneet. Onhan päämäärä niin ylväs, että maksoi mitä maksoi.
Meillä suomalaisilla on halu tehdä jotain sellaista, mitä ei vielä missään ole kokeiltu. Esimerkiksi tietotekniikassa tämä on silmiinpistävää. Elektroninen kansalaiskortti suunniteltiin ihan itse mailman melkein ensimmäiseksi ja parhaaksi. Susihan siitä tuli. Toinen esimerkki on sähköinen reseptijärjestelmä, joka ei toimi niin ei toimi. Suomen terveydenhuoltosektorilla on yli 4000 toinen toistaan loistavampaa tietojärjestelmää. Ainoa vika on se, että ne eivät keskustele keskenään. Jne...
Ei muuta, kun joka ilta iltarukoushousut jalkaan ja sanoma yläkertaan: Varjele Herra meidän vihreitä ja muita herroja toistamasta jälleen hölmöyksiä veronmaksajien kustannuksella.
#2
Vaikuttaa haastavalta tämä ekonomifoorumin taloudellinen laskelma, jos tosiaan ovat pystyneet osoittamaan, ettei ilmastonmuutoksen torjunta kannata. Olisi varsin mielenkiintoista nähdä käytetyt parametrit kyseiseen lopputulokseen pääsemiseksi. Al Gore, Risto Isomäki jne. ovat ns. herättäjiä, jotka saavat kiinnostumaan ja ottamaan lisää selvää aiheesta. Skeptikot tosin ovat skeptikkoja eikä niitä välttämättä mikään vakuuta.
#4, 5
Tervaa ja höyheniä sinne päin, ei muuta!
#3
Samaa mieltä siitä, että nykyisen kaltaiselle markkinataloudelle ilmastomuutos on ja tulee olemaan yksi suurimmista haasteista. Ympäristöfasismista en tiedä, mutta ehkä meidän ilmastouskovaisten touhu vaikuttaa välillä juuri siltä. Totta sekin, että vähättely ja naureskelu vähenee aivan varmasti seuraavan 10-20 vuoden aikana.
#11
Kyse on edelläkävijyydestä ja esimerkin näyttämisestä. Suomi on epäilemättä pisara meressä, jolloin meidän ratkaisut eivät vaikuta ilmastonmuutoksen torjunnassa suuntaan tai toiseen, mutta en kuitenkaan väheksyisi hyvien mallien ja käytäntöjen voimaa nykyisessä tilanteessa. Jos kaikki OECD- tai EU-maat välttäisivät eläkegubben kuvaamalla tavalla kollektiivista vastuutaan, niin kenen sitten pitäisi toimia ja millä tavalla? Tuskin kustannuksilta tulee jatkossakaan yksikään maa välttymään. Kyse on siitä, pyritäänkö toimimaan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Heitot vihreille jätän omaan arvoonsa.
Kansalaiskortit, terveydenhuollon ohjelmistokirjo, sähköiset reseptit jne. sinänsä mielenkiintoisia tarinoita, mutta en nyt lähtisi niitä laittamaan samalle viivalle ilmastomuutoksen kanssa. On meinaan vaikutukset vähän eri mittakaavaluokkaa kuin kansalaiskortti...
Anna hyvä leenin setä sen ilimaston muutoksen jo tulla! 10 vuotta se ilimasto on vaan viilentynyt vaikka suomilaiset ovat autoilla ajelleet. Mieluummin mää tinkisin sen 5 - 20 % loven joskus tulevaisuudessa kuin sini-puna-vihreä hallituksemme 40 - 90 % loven kohta.
Kysyisin näin vanhana miehenä että kumpi on vaarallisempi
ilmastonmuutos vai ilmastonlämpiäminen ja onko se ilmaston-
lämpiäminen nyt ohi kun nyt puhutaan vain ilmastonmuutoksesta
#15
Kaarlo-hyvä, sinulta tulee liukuhihnalla niin pahoja kysymyksiä, että meinaa niin yö- kuin päiväunet mennä pilalle:-) Pitäisi varmaan kääntyä tuon jälkimmäisen kysymyksen kanssa jonkun ilmastorohvessorin puoleen...
15. Itse asiassa olen panut saman merkille: nykyään puhutaan propagandavälineissä lähinnä ilmastonMUUTOKSESTA eikä niinkään enää lämpiämisestä. Kyllä virheet ovat sitten wiisaita, kohta ilmasto kylmenee ja sitten taas 1/2 vuoden kuluttua lämpenee. Muutoshan se on!
Mitenkähän virheet ja muut virheet kuten kokoomus voisivat nostaa veroja joka kerta kun tämä muutos toteutuu?
#15
Ilmastonmuutoksesta puhutaan pitkälti sen takia, että kasvihuoneilmiöllä on paljon muitakin vaikutuksia kuin pelkkä lämpeneminen. Ilmastonmuutos kuvaa siis kehitystä paremmin. Näitä vaikutuksia ovat mm. sadealueiden siirtyminen, mahdolliset vaikutukset mm. merivirroissa, aavikoituminen mm etelä-euroopassa, tiettyjen lämpimässä maissa viihtyvien tautien leviäminen laajemmalle, jäätiköiden sulaminen ja sitä kautta mm. Kiinan makeiden vesimäärien supistuminen yms.
Toinen asia mikä täällä aina välillä tulee esille on se Suomen "edelläkävijyys" näissä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. Valitettavasti se on pelkkä mytti, Euroopan mittakaavassa Suomi on pikemminkin jarruosastoa ja kaukana edelläkävijästä. Itselleni riittäisi jo se, että Suomi ryhdistäytyisi sen verran, ettemme kuuluisi enää perässähiihtäjien laumaan.
Joidenkin mielestä ilmastonmuutoksen torjunta ei kannata, koska ihminen ei enää voi vaikuttaa asiaan ja tuho on joka tapauksessa edessä.
Viitaten kommenttiini (3) totean nimimerkin eläkegubbe (ja muutama muukin) elävästi itsekkyydellään osoittavan kommenttini paikkansapitävyyden. Miksi MINÄ ottaisin itselleni mitään ylimääräistä kustannusta tai vaivaa ilmastonmuutoksen vuoksi, ei minun jäteöljyjeni maahan valuminen maailmaa tuhoa, ei minun sähkönkulutukseni, ei minun kolmilitrainen autoni eikä muovipussieni ja muovirihkaman käyttö. Miksi Me olisimme etunenässä energian säästöissä. Verissä päin maailma vain taistelee suuremmasta ekologisesta jalanjäljestä tukehtumiseensa asti. Ihmiskunnassa on aikaisemmin ollut myös uhrautujia, mutta nekin on käytetty loppuun tai sovellutettu markkinatalouteen.
Tuumailin että jospa hiilipäästöt aiheuttavatkin ilmaston kylmenemistä kun tuossa selaillessa törmäsiin uutiseen
että Al coren kotikaupungissa Nashvillessä on nyt ollut
kylmintä 132 vuoteen.
#14 #15
Ilmastomuutos on yläkäsite ja kuvaa paremmin moniulotteista kokonaisuutta. Hyvä puoli on se, että se korostaa varsinkin sanan jälkimmäistä osuutta. Jatkossa ehkä 'ilmastopolitiikka' saa käsitteenä suuremman painoarvon.
#16
Juuri näin!
Voi olla että hiilipäästöt eivät olekaan syyllisiä ilmastonmuutokseen
voihan se olla niin että syy löytyykin auringonpilkuista kun auringon
pillkkujakso on pahasti myöhässä sama ilmiöhän aiheutti niinsanotun
pienen jääkauden joskus 1600 -1700 luvun aikoihin nyt pilkut ovat taas tyystin kadonneet http://sohowww.nascom.nasa.gov/sunspots/
luonnonvarojejn säästäminen ja saasteiden vähentäminen ei ole
kuitenkaan koskaan turhaa.
TIMO ARO: "Itse asiassa olisi upeaa kuulla ihmisten kommentteja siitä, mikä on ollut keskeinen ilmastomuutokseen liittyvän tietoisuuden herättäjä. Tiede, taide, luontokokemukset vai joku muu?"
Kysymyksesi on sellaisenaan vakavasti otettava ja herättävä.
Uskoisin, että meillä jokaisella jokin henkilökohtainen kokemus antaa sen ensimmäisen impulssin, jolla kiinnostus luonnon eri ilmiöiden ymmärtämiseen herää. Se herää viimeistään silloin, kun jokin luonnollisena pidetty loppuu. Sellaisia ovat elintila, ruoka, puhdas vesi tai puhdas ilma. Vaikka meillä täällä Suomessa vielä näitä onkin helposti kaikkien saatavilla, ei näin hyvin asiat ole suinkaan kaikkialla maailmassa, eikä samojen lainalaisuuksien mukaan meilläkään loputtomasti.
Itselläni ensimmäinen lukemani alan kirja oli amerikkalaisen Barry Commonerin "Ympyrä sulkeutuu" (The Closing Circle) vuonna 1971.
Se antoi näkökulmaa monien ilmiöiden ymmärtämiseen.
Myös matkoillani minua kiinnostaa ympäristön tila paljon shoppailua ja rantalöhöämistä enemmän.
Muutaman kerran olen ollut paikalla kuuntelemassa Pentti Linkolaa livenä. Hän kertoo kaunistelematta sen, minkä poliitikot yrittävät kiertää ympäripyöreästi. Rajaton kasvu ei onnistu rajallisessa tilassa !
Hänen sanomansa uppoaa vai pieneen vähemmistöön.
Enemmistö ottaa asian, kuten Kaseva laulaa; "..päivä päivältä enemmän me ollaan Penasta huolissamme niin..."
Kiihtyvä väestön keskittäminen on järkevää vain niille, jotka hyötyvät keskitetystä rahastuksesta yhä isompien ja isompien ostoshelvettien, energiantuottajien ja mediavaikuttajien muodossa.
Saattaapi olla, että nykymeno saa pikku näpäytyksiä silloin - tällöin possulentsujen ja muiden luonnonilmiöiden muodossa.
Suurimmilla luonnonmullistuksilla on positiivinenkin vaikutus.
Ne yhdistävät ihmisiä, kansoja ja jopa kulttuureja uskontoineen silloin, kun niillä kaikilla on yhteinen vihollinen.
Tässä linkki siihen nashvillen uutiseen http://www.whnt.com/news/sns-ap-tn--recordcool,0,4032125.story
Tässäpä auringonpilkkuasiaa
http://www.nytimes.com/2009/07/21/science/space/21sunspot.html?_r=3
#23
Totta. Poikkeuksellinen luontoilmiö tai muu henkilökohtainen kokemus luonnollisena pidetyn asian puutteesta lienee ratkaiseva liikkeellepaneva voima. Tai mikä tahansa asia, joka tulee riittävän lähelle omaa/läheisten napaa.
Kiitokset kirjavinkistä. Lähden metsästämään Commoneria kirjastosta lounaspaussilla.
Linkola erinomaisen hyvä herätyskello!
#24
Kiitos linkistä
Ilmasto lienee kaikista järjestelmistä sieltä monimutkaisimmasta ja hankalammin ennustettavista asioista. Ilmaston mikro-osaakaan eli paikallisäätä ei näköjään vieläkään osata ennustaa paria päivää pidemmälle. Ilmastonmuutosmallit ovat todellisuuteen verrattuna äärettömän alkeellisia ja karkeita. Niillä ei todellisuudessa ole mitään ennustevoimaa. Saatikka, että jonkun Suomen päästöt vaikuttaisivat edes sen kärpäsenkakan verran. Aurinko ja valtameret ovat kuitenkin aivan ylivoimaisen vahvoja ilmastotekijöitä. Mutta...
Elinaikanani on kulutettu n. 1/3 kaikista uusiutumattomista luonnonvaroista. Sitä ennen, koko historian aikana, ehdittiin kuluttaa noin 1/3. Nyt on todella viimeinen hetki vakavasti ja suorilla toimenpiteillä siirtyä nopeasti uusiutuvaan energiaan ja tehostaa käytössä olevia resursseja äärimmilleen. Esim. uusissa autoissa ei pitäisi sallia yli 5 litran normikulutusta ja pian pitäisi siirtyä kolmeen litraan, joka on teknisesti täysin mahdollista. Samoin talojen energiatehokkuudessa on (muuallakin kuin Suomessa!) totisesti parantamisen varaa. Tärkeintä kuitenkin on, että päätöksiä tehdessä pidetään kaikkien asioiden yleisasiantuntijat eli viherämmät mahdollisimman kaukana.
Mitähän tähän osaisi sanoa.
No aloittanen perinteisesti sillä että pidän itseäni realistina enkä ole innokas hyppäämään kumpaankaan julkisuudessa pyörivään ja toiselta osapuolelta kroonisesti lokaa vastaanottavaan kelkkaan.
Realistina taas voin hyvin allekirjoittaa järkeviä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuten asia ilmaistaan. Järkevillä toimilla tarkoitan siis esimerkiksi energiaomavaraisuutta, öljyriippuvaisuuden vähentämistä ja yleistä energiatehokkuutta. Nämä ovat järkeviä toimia riippumatta siitä mitä ihmisten kasvihuonepäästöt tekevät ilmastolle.
Tämä taas vastaavasti sulkee pois vauhtisokeat hinnalla millä hyvänsä tempaukset joita on aina Suomea myöten jo tehty. Ei olla nähty kokonaiskuvaa ja marginaalisen CO2 vähennyksen vuoksi on menty persnettoa muissa asioissa. Autoverouudistus on yksi esimerkki tästä toiminnasta.
Näitä "jotain tarttis tehdä jotain tarttis tehdä" hokijoita tuntuu löytyvän joka lähtöön mutta realistisia ehdotuksia asioiden parantamiseksi lukee harvemmin.
Jos asiaa tarkastelee globaalisti esimerkiksi Japani ja Usa ovat lähteneet 2020 mennessä hyvin maltilliselle tielle päästövähennyksissä. Molempien ehdotukset ovat alle 10% luokkaa ja ainakin Usalla vertailuvuosi taisi vielä olla luokkaa 2005. Sikäli fiksua jos asiaa aiotaan oikeasti parantaa: kehitetään tekniikka ensin ja vähennetään sitten tehokkaasti. Kehnolla ja keskeneräisellä tekniikalla on huonoa ja lopputulos voi olla jopa karhunpalvelus järjestelmälle.
Mitä itse ilmastonmuutokseen tulee debattihan on tieteellisesti aivan auki. Se että asia on poliittisesti enimmäkseen taputeltu ja julkinen kritiikki on jopa pääministerin taholta "kielletty" tieteellinen puoli on aivan auki. Jos asiaan haluaa tutustua kannattaa aloittaa suoraan sylttytehtaalta eli IPCC AR4 ja mallintajien sivustolta realclimate. Tutkijat varsin suoraselkäisesti tunnustavat mallien rajallisuuden ja tietoisuuteen liittyvät suuret epävarmuudet.
Jos asiasta haluaa ns suurimman pihvin nostaa pöydälle on se veden kierto järjestelmässä. Hiilidioksidin mitattu suora lämpenemisvaikutus ilmastoherkkyytenä kun on vain reilun asteen ja se ei keinuta tätä venettä yksin mihinkään. Keino millä saadaan näitä "jopa" skenaarioita aikaan on se että lapioidaan kaveriksi riittävä määrä positiivisia palautekytkentöjä joista olennaisin on vesihöyry. Valitettavasti vesihöyryn osalta ei edes tiedetä onko palaute positiivinen vai negatiivinen puhumattakaan suuruusluokista. Näin ollen eri instituutioiden ja tutkijoiden väliset näkemyserot ns ilmastoherkkyydessä liikkuvat vajaasta asteesta jopa kuuteen asteeseen. Kyllähän se siinä välillä varmasti on mutta toleranssi on aivan järjetön.
Mitä konkreettiseen lämpenemiseen tulee satelliittiajalla tehdyn seurannan perusteella tahti on ollut hieman yli 0,15 astetta vuosikymmenessä. Tämä tekee 1,5 astetta vuosisadassa. Viimeisen 30 vuoden aikana. Tiesittehän että juuri tuon aikaa, tuolta 70-luvun lopulta arviolta vuoteen 2007, globaaliin lämpötilaan varsin merkittävästi vaikuttava tyynen valtameren PDO kierto oli positiivisessa vaiheessa? 2007, arviolta, se kääntyi negatiiviseksi ja tarjoaa nyt viilenevää seuraavat 25-30 vuotta. Aivan kuten edellinen negatiivinen jakso 1940-luvun alusta 1970-luvun loppupuolelle.
Osaisiko joku muuten samalla selittää miksi Suomessa Torniojoen jäät on lähteneet sykleittäin aikaisemmin ja aikaisemmin vuodesta 1793? Kirjaa on pidetty sieltä saakka. Tuosta ajasta ensimmäisen 200 vuoden aikana ei ollut yhtään SUV liikkeellä. Anyone?
Käyhän tuo yksiin ns pienen jääkauden kanssa mutta eikös esiteollisesta ajasta nykypäivään tapahtuneen lämpenemisen primäärinen syy ollut kuitenkin ne ihmisperäiset kasvihuonepäästöt? Osaako joku sanoa mikä niiden osuus on ollut tuosta noin 0,7 asteen lämpenemisestä?
Pelkästään auringon osuudeksi määritellään lähteestä riippuen 10-50%. Musta hiili eli noki on noussut myös yhdeksi pointiksi.
Tässä välissä lienee syytä myös muistuttaa siitä miten paljon ihan kotimaassamme olisi parannettavaa ympäristönsuojelun saralla. Viime viikolla tuli sapiskaa EU suunnalta ettei tämä oma piha niin siisti olekaan. Paljonko mm vesistöjen ja maa-alueiden ongelmista olisi ratkaistavissa kohtuullisin kustannuksin? Nyt ostetaan päästökaupan kautta silläkin rahalla mm ilmaa Venäjältä. Niin. Ilmaa.
Venäjä on taas tällä areenalla, kuten niin monilla muillakin, hauska veijari. Venäjä ilmoitti vähentävänsä päästöjä 15-20% vuoden 1990 päästöistä. No vertailukohta on 1990 NL johon verrattuna päästöt on varsin pienet. Näin ollen maa saa lisätä päästöjään noin 30% vuoteen 2020 mennessä ja edelleen yltää tuohon 15-20% vähennykseen. Tai sitten se voi osallistua Kioton sopimuksen ja sen seuraajien mukana päästökauppaan ja myydä muille maille ilmaa. Erinomainen bisnes. Tieteellisestihän Venäjän tiede on anti-AGW kannalla mutta poliittisesti sitä kannattaa ehdottomasti hehkuttaa.
Lisäksi muistuttaisin realismista sen 50% päästövähennyksen 2050 kanssa. Siis globaalista realismista. Länsimaat ja G8 voi laskea sen 80% siihen mennessä mutta jos Kiina pelkästään jatkaa viimeisen 10 vuoden kasvuaan se kattaa tuon syntyneen vajeen jo yksin. Lisäksi tulee mm Intia kovalla vauhdilla perässä.
Mutta ei siinä mitään. Voin edelleen kannattaa järkeviä toimia asioiden parantamiseksi. Siinä paranee samalla monet muutkin ihan tiedossa olevat varmat asiat.
PS. Niin siitä herätteestä. Joku jo mainitsi Goren dokumentin. Kyseessähän on ammattipoliitikon varsin jouheva puhe jonka asiasisältö on aika lähelle keskimääräistä scifi-elokuvaa. UK alueella elokuvan voi esittää opetustarkoituksessa vain jos siinä esiintyvät yhdeksän räikeää virhettä tuodaan samassa yhteydessä esille. Valitettavasti nämä virheet potkivat koko dokkarilta puujalat alta. Aiheesta on oikeuden päätös koska asioiden tueksi ei ole faktaa.
Niin tuosta sanasta fiktiivinen tulee mieleen kohtuullinen kokoelma kauhukuvia mitä asiaan liittyy.
On kysymyksessä sitten Sternin talouslaskelmat, fiktiiviset kirjat, hienot animaatiot hukkuvista mantereista tai pienemmässä mittakaavassa ilmastonmuutoksen vaikutukset liito-oravan kakan koostumukseen tutkimus perustuu aina samaan asiaan. Monissa tutkimuksissa se lukeekin suoraan: "jos ilmasto lämpenee xx verran niin sitten...".
Tuon varaan on rakennettu massiivinen määrä materiaalia ja tehdään kokoajan lisää. Mitä kauheampia skenaarioita lämpötilan osalta saadaan rakennettua sitä enemmän eri alojen asiantuntijat voivat spekuloida tapahtuvan ekosysteemissä, merenpinnan kehityksessä, jäätiköillä jne jne jne.
Osaisiko joku sanoa miksei ilmastomalleissa ole asiaankuuluvia virhemarginaaleja ja virhelaskentoja olemassa?
Eihän niitä voi laskea. Jos toleranssi on asteesta kuuteen ja tavattoman monimutkaisessa matemaattisessa yhtälössä on useita "X" ja "Y" muuttujia joiden etumerkkiäkään ei välttämättä tiedetä ja lisäksi muuttujia joita ei vielä tiedetä tai ei varsinkaan tunneta riittävän tarkoin että voitaisiin ottaa edes mukaan malleihin.
IPCC mies Kevin Trenberth tiivisti asian pari vuotta sitten hyvin:
"In fact there are no predictions by IPCC at all. And there never have been. The IPCC instead proffers “what if” projections of future climate that correspond to certain emissions scenarios. There are a number of assumptions that go into these emissions scenarios. They are intended to cover a range of possible self consistent “story lines” that then provide decision makers with information about which paths might be more desirable. But they do not consider many things like the recovery of the ozone layer, for instance, or observed trends in forcing agents. There is no estimate, even probabilistically, as to the likelihood of any emissions scenario and no best guess."
Tältä pohjalta toivoisin että ei puhuttaisi "pöytään lyödyistä faktoista" koska semmoisia ei ole olemassa. Ei edes järjestön omissa papereissakaan. On vain skenaarioita ja storylineja perustuen rajalliseen määrään tietoa ilmastojärjestelmän toiminnasta ja lämpötilaseurantaan marginaalisen lyhyellä aikavälillä ilmaston kaaokseen suhteutettuna.
Osaisiko joku muuten sanoa mikä vertailukohta tuo esiteollinen aika on? Aikakausihan tunnetaan pienenä jääkautena joka johti mm euroopan alueella katovuosiin ja kansainvaelluksiin (yhtenä esimerkkinä Norjan kveenit). Onko tämä todella se mitä kaivataan?
Minuakin huolettaa tämä ilmastonmuutos, kuinkahan pian se uusi jääkausi tulee, kun nyt koko 2000-luvun maapallon globaali keskilämpötila on pudonnut; viimeiseb seitsemän vuoden aikana -1.27 ja näyttäisi siltä että tätä meno lämpötila putoaa lähelle -2 C vuosikymmenen loppuun mennessä.
Taidanpa hankkia oikein paljon hiilidioksidia päästävän auton jos saisin omalta osaltani muunnettua tätä huolestuttavaa lämpötilan laskutrendiä.
Ulkomaan matkoja aion ruveta harrastamaan vieläkin enemmän jotta välttyisimme jääkaudelta.
Kaikki mukaan talkoisiin pysäyttämään ilmaston kylmeneminen.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 30 kommenttia