Lolland -viherpiiperrystä vai menestystarina?
Lolland on noin 50 000 asukkaan saari Kööpenhaminan eteläpuolella Tanskassa. Saari rymähti talouskriisiin ja massatyöttömyyteen 1990-luvun alussa. Tänä päivänä saari elää kirjaimellisesti, no, tuulesta eli uusiutuvasta energiasta. Onko meillä jotain opittavaa Lollandista vai onko kyse vain merkityksettömästä viherpiiperryksestä?
Lollandin lähtökohta oli, luvalla sanoen, haastava.
1990-luvun alussa saaren suurin työllistäjä telakka ajautui konkurssiin. Satama, sokerijuurikastehtaat ja telakan alihankkijat joutuivat syöksykierteeseen.Työttömyysaste pomppasi nopeasti huimaan 40 prosenttiin.
Saari oli suuren, erittäin pulman edessä.
Lolland oli aikaansa edellä, ja päätti panostaa ainoaan uusiutuvaan luonnonvaraan, josta saarella ei ole pulaa: tuuleen!
Kiitos aktiivisen työvoimapolitiikan, työttömiä ei uhattu marjanpoiminnalla, vaan työttömäksi joutuneet ammatti-ihmiset pääsivät rakentamaan Nakskovin energiateollisuuspuistoa.
Tulokset puhuvat puolestaan nyt pari vuosikymmentä myöhemmin.
Lollandin työttömyysaste on nyt noin kymmenen kertaa matalampi kuin 1990-luvun alussa. Käytännössä saari elää täystyöllisyydessä. Sinikaulustyöpaikkojen tilalle on tullut runsaasti viherkaulustyöpaikkoja. Uusia työpaikkoja syntyy kasvavan toimialan ympärille.
Sähköomavaraisuus on noussut hulppeaan 140 %:iin. Tuulesta saadaan yli 90 % saaren energiasta. Lollandin saarelle ja merialueiden tuulipuistoissa pyörii kaikkiaan noin 600 myllyä: pienellä alueella on tuplasti enemmän myllyjä kuin koko Suomessa. Tuulitehoa nostetaan korvaamalla vanhoja uudemmalla tekniikalla. Lähitulevaisuudessa ylijäämäenergia varastoidaan vetyyn
Lolland on edelleen pieni ja vähäväkinen saari, mutta tulokset ovat suuria. Saari on valittu yhdeksi EU:n kestävän energian kunnaksi 20 muun kunnan joukkoon. Sivumennen sanoen mielenkiintoinen paradoksi on se, että Tanskan hallitus kaavaili 1970-luvulla saarelle ydinvoimalaa. Ydinreaktorin sijaan valmistui energiateollisuuspuisto. Ydinsähkön sijaan alueella testataan nyt biopolttoaineiden valmistamista merilevistä ja sähkön tuottamista aalloista.Se tuo alueelle mainetta ja resursseja. Valmistuva silta Lollandin ja Saksan välillä tuo lähitulevaisuudessa niin investointi- kuin matkailijavirtoja.
Ei liene sattumaa, että Tanskan Nokiaksi kutsuttu Vestas Wind Systems toimii saarella. Kyse ei mistään nyrkkipajasta, vaan yhdestä suurimmasta alan toimijasta koko maailmassa. Vestasin osakevaihto pörssissä on pohjoismaiden kärkijoukossa, samassa sarjassa kuin Nokian. Tanska ratsastaa tuulimaan imagolla, mutta tuulen osuus jää koko energiatuotannossa noin viidennekseen.
Lolland ja tuuli ovat vain esimerkkejä siitä, miten rakennemuutos voi kääntyä parhaimmillaan selviytymis- ja menestystarinaksi.
Katseet on oltava aina pidemmällä kuin tässä hetkessä. Tuuli oli Lollandin paikallinen ratkaisu, mutta tuulesta on paha nyhjäistä, ellei tuulta ole.
Entä Suomessa? Mistä löytyy meidän paikalliset lollandit, alueelliset selviytymis- ja menestystarinat?
Vaarana on, että työttömyys jumiutuu pysyvästi yli 10 prosentin tasolle? Mistä korvaavat työpaikat, jos ja kun perinteiset toimialat eivät enää tule lisäämään työvoimaosuuttaan. Mihin ja mille toimialoille syntyvät uudet työpaikat? Entä viherkaulustyöpaikat?
Löytyykö meiltä ylipäätään rohkeutta paikallisiin lollandeihin?
Vai riittääkö ratkaisuksi perussuomalaisten kansanedustajan tarjoama marjanpoiminta?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tuuliolosuhteet ovat paremmat kuin suomessa.
Miten tuettuja työpaikat ovat? Minkä hintaista sähköä myllyt tuottavat? Kuka maksaa?
Espanjassa on kaduttu tuulityöpaikkoja. Etupäässä ne ovat vieneet työtä muualta. Miksi et mainitse tanskan hiilijalanjäljestä? Kun ei tuule tarpeeksi käynnistyvät hiilivoimalat.
Mitä luulet reposaarelaisten sanovan jos saari täytettäisiin myllyillä?
Voitais kehittää idänkauppaa ellei tuollaiset timoarot yrittäisi pilata mainettamme jatkuvilla Venäjän vastaisilla kirjoituksilla jota toki tämä nimenomainen ei ole. Ihmetyttää mistä nämä saarelaiset saivat valtavan alkupääoman ja miten pystyvät myymään hirveän kallista tuulienergiaa valtakunnanverkkoon. Taitaa johtua tukiaisista. Jos näin on, niin on se keksitty Suomessakin, maatalous.
Pitäisikö markkinatalous kieltää? Markkinatalouden lippulaiva USA murhaa joka päivä viattomia lapsia ja naisia.
#3: "Mitä luulet reposaarelaisten sanovan jos saari täytettäisiin myllyillä?"
Eipä kukaan ole valittanut Tahkoluodon myllyistä tähänkään mennessä. Tai, no, Porin ornitologit nyt jonkun verran. Muistaakseni joku yritti vedota johonkin pyöriäisdirektiiviinkin. NIMBY-argumentteja nyt ei tarvitse ottaa aina silti niin kuolemanvakavasti, muuten tässä maassa ei ikinä rakennettaisi yhtään mitään.
"Miten tuettuja työpaikat ovat? Minkä hintaista sähköä myllyt tuottavat? Kuka maksaa?"
Mitä väliä sillä on? Sellaista energiantuotantomuotoa ei nykyisin olekaan, jota ei jollain tavoin subventoitaisi, joko suorasti tai epäsuorasti.
Tietysti paras tilanne on se, jos viulut maksaa joku muu. Olkiluodon raksahan on siitä mukava, että kaikki ne ylimääräiset kulut menevät luultavasti ranskalaisen veronmaksajan piikkiin, koska Pariisin hallitus meni oikein takaamaan Société Générale-pankin projektille myöntämät lainat.
Cheers,
J. J.
"Miksi ihmeessä yritämme kilpailla valtion tukiaisrahojen varassa suotuisampien ilmastojen elintarviketuotantoa vastaan, emmekä valloita maailmanmarkkinoita ilmasto-olosuhteisiimme ominaisilla tuotteilla ?"
Käsinkerätty ei ole ikinä massatuotetta. Ei niitä DallaVallen herkkutatteja myydä joka kaupassa. Ne menevät pienelle piirille herkkusuita lyhyen sesongin ajaksi. Kuvitelmat että suomi tuottaisi kaikki italian herkkutatit ja kansa niitä hamuaisi ovat kuvitelmia. Samoin kävisi ehdotuksillesi. Ne päätyisivät komponenteiksi ravintoloihin ja liikelahjoiksi. Hyvä niinkin.
Marjaviinibisneksen lisähyödyntäminen vaatisi alkoholilain höllentämistä.
Suomessa ei yksinkertaisesti riitä mainittuja tuotteita vientiin asti. Kun ne päätyvät omiin pakkasiin kaikki.
Onko tahkoluodossa asukkaita? Kysyin mitä reposaarelaiset ajattelisivat kun takapihat täyttyisivät myllyistä? En kysynyt tahkoluodosta mitään. Ei ne haittaa kun autolla ohitse ajaa.
Valtio ei subventoi ydinenergiaa mitenkään. Eikä vesivoimaa. En ole kuullut Olkiluodon saavan tukiaisia tai verohelpotuksia. Sähkö myydään sovitulla hinnalla. Verot saa valtio siitäkin.
Minulla on väliä mitä sähkö maksaa. En halua että lasku viisinkertaistuu vain parin propellipään vaatimuksista.
Lolland on erityisalue ja sijainti on sattunut hyvään kohtaan tuulienergian suhteen, hyvä niin.
Tuon hyvän sijainnin suhteen ei maapallon monikaan sähköä tarvitseva alue ole samassa asemassa, mutta hyvä, kun edes jossain tuulta voi hyödyntää.
Tosin Lollandin säätöenergia myös pitää tuottaa muilla konsteilla, siis tuomalla sitä saareen, joten kaikki verkostoitu sähkö on joltain osin aina ydinenergiaa.
Tuo 140% ylijäämä ja 90% käyttöaste ei tarkoita, että saari selviäisi 10%:n säätöenergialla, reservi täytyy aina laskea huippuarvojen mukaan.
Taisinpa joskus sivuta aihetta tuosta vedyn tuottamisesta ylijäämätuulisähköllä.
http://halonen.blogit.uusisuomi.fi/2009/04/10/energian-tuotantoa-ei-ymma...
Niin?
Mitä ihmettä Timo Aro oikein ilkamoi Lollandin ostetuilla työpaikoilla?
Onhan selvää, että kun yhteiskunnan tukia nostetaan tarpeeksi, saadaan sillä ainakin Lollandin kokoiselle alueelle ostettua täystyöllisyys.
Timolla "unohtui" muutama yksityiskohta kuitenkin.
- Tanskassa on muutenkin ollut täystyöllisyys.
- Tanskassa on yksi Euroopan kalleimmista sähköistä.
- Tanska tuottaa sähkönsä erittäin epäpuhtaasti pääasiassa hiilellä.
- Tanska ei ole rakentanut säätövoimaa tuulivoimaloille, koska käyttää säätöön Norjan vesivoimaloita ja samalla käyttää hiilivoimaloitaan tyhjäkäynnillä.
- Tanskan hiilidioksidipäästöt eivät ole vähentyneet.
- Tanska vie sähkönsä Norjaan pilkkahinnalla.
- Vestas Wind Systemsiä ei kutsuta Tanskan Nokiaksi, paitsi kerran se yksi vihreä kutsui, jotta sai hyvän iskulauseensa propagandaansa. Firman liikevaihto on murto-osa Nokian vastaavasta.
En ole kovinkaan perehtynyt tuulivoimaan, mutta väistämättä on herännyt kysymys: Kuinkahan kestävää kehitystä se perimmältään edustaa. Investoinnit ovat suuret ja toistuvat, tarvitaan subventointia, on tuo maisemahaittakin?
Mutta tietenkin, myös suomalaisten, kannattaa tarttua kulloisiinkin muoti-ilmiöihin ja rahastaa ne.
"Lampaan kasvatus sopii Uuden Seelannin ilmastoon. Ja Uuden Seelannin maatalousreformin (tukaisista luopumisen jälkeen) tuskavaihdein jälkeen Uusi Seelanti valloitti maailman lampaanlihamarkkinat."
Kun on 40miljoonaa lammasta ja 10miljoonaa nautaa voi hyvin valloittaa maailmanmarkkinat liha-alalta. Kunhan kylmäketju ei katkea. Nyttemmin on uudessa-seelannissakin palattu maataloustukien puoleen.
Mahtuuko suomeen poroja ja riistaa vastaavia määriä?
#3
Tietysti tuuliolosuhteet ovat paremmat Lollandissa. Se on itsestäänselvyys.
Tuuli oli vain esimerkki panostamisesta johonkin uuteen, runsaasti riskejä sisältävään potentiaaliseen mahdollisuuteen rajun rakennemuutoksen jälkeen. Lolland teki ratkaisun 1990-luvun alussa.
Suomen eri alueiden on samalla tavoin etsittävä uusia tulevaisuuden avauksia, joista voi tulla merkittävää liiketoimintaa ajan kuluessa. Kyse voi olla periaatteessa mistä tahansa toimialasta tai toimialan sisällä olevasta erikoisalasta. Tämän päivän valinnat realisoituvat onnistumisina tai epäonnistumisina vasta keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.
Tuskin on näköpiirissä Reposaaren täyttyvän myllyistä.
#4
En tiedä miten tämä kommentti kytkeytyy blogikirjoitukseen. Haluat siis jatkaa edelleen 1970-luvun vaikenemisen perinnettä, jossa ihmisoikeuksien loukkauksista tai kansalaisyhteiskunnan ongelmista ei ole Venäjän yhteydessä suotavaa puhua. Venäjän hallinnon ja valtion toimintatapojen arvosteleminen ei ole mielestäni Venäjän vastaisuutta.
#6
Kiitokset Janne!
Toit esille perusteltuja havaintoja Suomen maaseutupolitiikasta (ja maaseudun kehittämisestä). Aktiivisten tilojen määrä on vähentynyt suhteeellisen kovaa vauhtia 2000-luvulla. "Tukiaisten" määrä ei ole laskenut samassa suhteessa. Päinvastoin. Jo luonnonolosuhteiden kyseenlaistaminen tiettyjen maataloustuotteiden tuotannon kohdalla koetaan pyhäinhäväistykseksi. Asiasta käytävä rakentava keskustelu on äärimmäisen vaikeaa.
#7 ja #9
Porin kaupunginhallitus teki eilisessä kokouksessaan suunnittelutarveratkaisun, jossa myönnettiin lupa yhden merituulivoimalan rakentamiseksi (koevoimala) Porin edustan merialueelle. Lupa hyväksyttiin yksimielisesti. Koevoimalaan on haettu tukea työ- ja elinkeinoministeriöltä. Näin merituulipuiston rakentaminen Porin edustalle otti yhden askeleen eteenpäin. Mylly(t) tulevat siis merelle eli Reposaaren maa-alue ei täyty myllyillä
#10
Kyllä, pitää täysin paikkansa: Lollandin maantieteellinen sijainti on optimaali tuulienergian suhteen.
Kiitos blogilinkistä. Tutustutaan!
#11
Ei ole tarkoitus ilkamoida, vaan esitellä yksi alueellinen esimerkki rakennemuutosalueen omaehtoisesta kehityksestä. Meillä on useita rakennemuutosalueita, jotka joutuvat samalla tavalla etsimään omaehtoisesti ja valtion + EU:n tuella uusia avauksia. Tuuli oli vain yksi esimerkki paikallisesta ratkaisusta.
Tuulienergian subventointiaste on korkea, varsinkin alkuvaiheessa. Sitä ei käy kiistäminen, mutta kaikki puhtaasta energiasta aiheutuvat muut hyötyvaikutukset eivät ole muutettavissa euroiksi.
Unohtuneista yksityiskohdista Vestasin kohdalta muutama sana. Nokia-vertaus oli ehkä huono. Kyse on kuitenkin aika merkittävästä yrityksestä: oman alansa markkinajohtaja maailmassa, liikevaihto 5 mrd euroa vuonna 2007, liikevaihdon kasvu 30 % vuodessa vuosina 2003-2007, 15 000 työntekijää Tanskassa jne. Kasvuvauhti erittäin kova. Lisäksi yritys sijoittaa merkittävän paljon tutkimus- ja kehitystoimintaan. Yrityksen tulevaisuuden edellytykset hyvällä mallilla, vai kuinka?
#12
"Oikeastaan kaikki muut sektorit Suomessa ovat jo käyneetkin kovan globaalin prässin lävitse; Monelta alalta Suomessa loppui toiminta kokonaan, moni ala muuttui mutta sieltä prässistä sitten jalostui menestyvät Koneet, Rautaruukit, UPM:t, F-securet ja Nokiat. Kyllä se onnistuisi elintarviketuotannossakin, mikäli jarruroolin sijaan aktiivisesti lähdettäisiin sektoria kehittämään. Muutos tulee väistämättä ennemmin tai myöhemmin. Suuri muutos tukiaisten maksamisessa on tapahtunut jo Ruotsissakin"
-->Kyllä. Tässä on tiivistettynä lyhyesti alan väistämätön muutostarve
#13
Mielestäni kyse ei ole ollut enää pitkään aikaan muoti-ilmiöstä. Esimerkiksi Saksassa ns. tuulivoimateollisuus työllistää jo noin 100 000 henkilöä ja esimerkkimaassa Tanskassa noin 20 000 henkilöä. Luvut saattavat olla vielä mittakaavaltaan pieniä, mutta kasvuvauhti on railakka niin alan henkilöstön kuin liikevaihdon kehityksen suhteen.
#18
Paljon.
"Tietysti tuuliolosuhteet ovat paremmat Lollandissa. Se on itsestäänselvyys.
Tuuli oli vain esimerkki panostamisesta johonkin uuteen, runsaasti riskejä sisältävään potentiaaliseen mahdollisuuteen rajun rakennemuutoksen jälkeen. Lolland teki ratkaisun 1990-luvun alussa."
Tuulivoima on vanha keksintö. Flanderin alueella on tuulta käytetty hyödyksi yli tuhat vuotta.
Mielestäni parempi panostaminen olisi uuteen ydinvoimaan. Tuuli sopii haja-asutusalueille pienkäyttöön. Itäsuomeen rakennettu yksikkö tuottaisi energiaa tarvittaessa Pietarin alueen kasvaviin tarpeisiin. Jos voimme tuoda ydinenergiaa miksi emme voisi viedä?
Suomen kasvu laman jälkeen koski radiotekniikkaa. Matkapuhelimista tuli jokamiehen väline. Siinä on kasvunpaikka. Keksiä tuote jonka miljardi ihmistä haluaisi ja jota voidaan valmistaa suomessa. Tuulivoimasta ei tule koskaan jokaisen tuotetta. Kaupungistuminen estää.
Lolland pyörii muualta Tanskasta tulevien tulonsiirtojen varassa. Ihan yhtä hyvin voisivat tukirahojen varassa kantaa säkillä valoa pimeään.
"Tuulienergian subventointiaste on korkea, varsinkin alkuvaiheessa. Sitä ei käy kiistäminen, mutta kaikki puhtaasta energiasta aiheutuvat muut hyötyvaikutukset eivät ole muutettavissa euroiksi"
Tarkoitus pyhitää keinot...
Vihreät ovat nykypäivän jesuiittoja.
#20
Tuulivoima ja ydinvoima laitetaan aina itsetarkoituksellisesti vastakkain. En halunnut tästä syystä kirjoittaa mitään ydinenergiasta tai ottaa siihen sen enempää puoltavaa tai kiistävää kantaa. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja!
#21
Aika moni alue toimii niin Suomessa kuin koko unionin alueella tulonsiirtojen varassa. Eikö ole kuitenkin tavoiteltavaa, että alue pyrkii hyödyntämään saatavia tulonsiirtoja uuden yritystoiminnan kehittämisessä sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa "passiivisten" tukiaisten sijaan?
Timo Aro kommentoi # 2:
4.8.2009 10.53
#1
Kerro ihmeessä!
------------------------
Vastaus:
Lataa täältä 3 pdf-tiedostoa (joissa itse ajatus):
http://provillage.wordpress.com/
Seuraa tätä blogia (jossa kirjoitetaan yksityiskohdista):
http://henry.blogit.uusisuomi.fi/2009/08/04/ekorakentaminen-osa-3-olkipa...
Henry
Timo Aro kommentoi:
4.8.2009 10.53
#1
Kerro ihmeessä!
-------------------------
Pasi!
En tiedä mihin vastaukseni joutui.
Tässä kerrotaan ideasta ja kokonaisuudesta. Lataa kaikki kolme pdf-tiedostoa (n. 130 kuvaa, joten voi kestää hieman):
http://provillage.wordpress.com/
Täällä minä keskustelen lähinnä rakenteellisista yksityiskohdista:
http://henry.blogit.uusisuomi.fi/2009/08/04/ekorakentaminen-osa-3-olkipa...
Henry
#9, Pasi Kivi: "Onko tahkoluodossa asukkaita? Kysyin mitä reposaarelaiset ajattelisivat kun takapihat täyttyisivät myllyistä? En kysynyt tahkoluodosta mitään."
No sitten esitit suoraan sanoen aika helvetin typerän kysymyksen. Kukaan ei ole nimittäin rakentamassa reposaarelaisten takapihoille myllyjä. Niitä tuulimyllyjä ollaan pystyttämässä nimenomaan Tahkoluotoon ja, kuten Timo tuossa jo totesi, varsinkin sille ulkopuoliselle merialueelle.
"Valtio ei subventoi ydinenergiaa mitenkään."
Sanoin "välittömästi _tai_ välillisesti". Kunka hyvin yleensä tunnet energiantuotantoa? Sellaista ydinvoimalaa tai uraanikaivosta ei tässä maanosassa olekaan, mitä ei olisi pistetty pystyyn ainakin osittain julkisella tuella. Mainitsin jo aika selkeästi sen, että Olkiluodon raksan kustannukset menevät valtion takaamien investointipankin lainojen seurauksena osittain ranskalaisen veronmaksajan piikkiin. Mikä tietysti on _meidän_ kannaltamme hyvä juttu. Mikäs siinä jos joku muu maksaa ne viulut, ja kyllä ydinvoima mulle sopii; olen ollut aikoinani Loviisassa duunissakin.
Päästökauppojen kautta ydinvoimateollisuuden pumppaamat lisätulot eivät ole muuten nekään mitään muuta kuin julkisen vallan siunaamaa tulonsiirtoa.
"Eikä vesivoimaa."
Saat tästä pisteen; tässä maassa vesivoima ei sanottavammin ole vaatinut julkista rahaa muutamia takavuosien rakennusprojekteja lukuunottamatta. Siinä on silti se ongelma, että ne kannattavimmat kohteet on tässä maassa jo melkein tullut valjastettua.
"Minulla on väliä mitä sähkö maksaa. En halua että lasku viisinkertaistuu vain parin propellipään vaatimuksista."
So? Verotuksella voi asiaa säädellä puoleen ja toiseen riippuen tuotantotavan ympäristövaikutuksista, mutta muuten voidaan katsoa miten vapaalla kilpailulla käy. Itse otin tuulisähköä kämppääni Tampereella, koska se oli sattumalta halvin vaihtoehto.
Muutenkaan en ymmärrä minkä pirun tähden tuuli-, ydin- ja vesivoima pitää aina asettaa vastatusten. Miksi yhden energiamuodon pitäisi sulkea toiset pois, vallankin jos ne palvelevat osin erilaista kulutusta? Diversiteettiä peliin. Ja omasta puolestani ydinsähköä saisi tässä maassa tuottaa vientiinkin.
Cheers,
J. J.
Otin räpsöön esimerkiksi kun se kuuluu Timo Aron kuntaan ja on tuulinen saari. Itse aloitit tahkoluodosta hölöttämisen. Merelle taidetaan rakentaa jokin prototyyppimylly ja sopii minulle. Kunhan kuluista ja tukiaisista saa rehellistä tietoa.
Tunnen energia-alan paremmin kuin monikaan. Alan insinöörinä ja osa-aika satakuntalaisena kirjoittelen. Valtio on mukana kaikessa lupa-asioista alkaen ja tuloksesta verojen kerääjänä. Tietysti voit kuvitella että valtio on julkinen tukia OL3 hankkeessa. Suoraa rahallista tukea ei ole tullut tietojeni mukaan.
Kummallista että et ole kiinnostunut sähkölaskusta. Olen itsekin kilpailuttanut ja kokonaisuuden kannalta parhaimman ottanut. Oletko yhtä höveli kaikessa muussakin?
Vastakkainasettelun aloittaja on vihreällä puolella. Ei ydinvoimaa vaan tuulivoimaa oli monesti argumentointi. Nyt on palattu alkuun ja kitistään ettei mitään voi laittaa vastakkain mutta muusta kuin tuulivoimasta ei saisi puhua. Aloitustekstin voi ottaa prvosoimatta jos se ei olisi kirjoitettu puhtaasti propagandamielessä vertaamatta ollenkaan paikallisia oloja meikäläisiin. Toisaalta muutama vihreä hörhö on nyt kesäkuumalla vaatinut laajamittaista aurinkovoimaa suomeenkin kun espanjassakin on investoitu. Koetetaan tulla tälläisten kanssa toimeen ja kuunnella kimitystä kun ydinvoimaa rakennetaan lisää.
#26 J Jalonen:
"Sellaista ydinvoimalaa tai uraanikaivosta ei tässä maanosassa olekaan, mitä ei olisi pistetty pystyyn ainakin osittain julkisella tuella. Mainitsin jo aika selkeästi sen, että Olkiluodon raksan kustannukset menevät valtion takaamien investointipankin lainojen seurauksena osittain ranskalaisen veronmaksajan piikkiin."
Kerro joku esimerkki näistä mainitsemista tuistasi.
Mitä ihmeen kuluja takauksesta syntyy?
#25
Kiitokset!
Olivat jääneet jostain syystä arviointijonoon ja piti käydä erikseen hyväksymässä.
Tutustutaan!
#26
"Verotuksella voi asiaa säädellä puoleen ja toiseen riippuen tuotantotavan ympäristövaikutuksista, mutta muuten voidaan katsoa miten vapaalla kilpailulla käy"
--> Tämä juuri on asian ydin. Täsmälleen samaa mieltä. Diversiteettiä tältäkin osin vaan rohkeasti peliin.
#27
"Aloitustekstin voi ottaa prvosoimatta jos se ei olisi kirjoitettu puhtaasti propagandamielessä vertaamatta ollenkaan paikallisia oloja meikäläisiin"
--> Olet ymmärtänyt tahallisesti tai tahottomasti väärin. Blogin pihvi ei ollut sinänsä tuulivoimassa, vaan miten jokin yksittäinen alue yrittää selvityä rakennemuutoksesta panostamalla johonkin sellaiseen, jonka lopputulos on epävarma ja sisältää runsaasti riskejä. Näin Lolland toimi, ja mielestäni moni rakennemuutosalue voisi meilläkin pyrkiä toimimaan yhtä rohkeasti ja itseohjautuvasti. Tuuli sattui olemaan heillä sopiva "tuote"
--> Vihreästä hörhöydestä en viitsi sanoa muuta kuin, että asenne- ja arvovammat ehkäisevät tehoikkammin uusia ideoita ja rakentavaa keskustelua
En ymmärtänyt tätä miksikään tuuli- tai energiakeskusteluksi.
Enemmänkin sellaiseksi "Mistä tehdään jengille duunia niin että se tuo fyrkkaa ja vaurautta?"-keskusteluksi.
Voitaisiinko tästä tehdä lista (jutuista joista yksin ei ole Nokiaksi, mutta jeesais matkan varrella):
- puunjalostus (jota sellunkeittäjät on rajoittanut viimeiset sata vuotta), Tanska, Japani ja Saksa ajanut kauas ohi.
- metsän antimet (sienet ja marjat)
- turismi (puhdas luonto ja mm. Turku retusoitaisiin vek turistikartoista)
- energiasäästöt ja "Pois öljystä"-ratkaisut [näitä vois subventoida; pelletti ja lämpöpumput - esim. joku verovähennysoikeus investointeihin]
- opiskelu (Opetushallituksen materiaaliosasto remonttiin)
- puhtaan ravinnon viljely (sienet ja muu GMO vapaa kama)
- Teron ja Henryn talotyypit ;-)
Jatkakaa listaa. Tosin jo tässä olisi kaikille hommia.
Henry
Savon Sanomissa oli hiljattain juttu, jossa kerrottiin, että Juvalla selvitetään mahdollisuutta rakentaa tuulivoimala. Tässä vaiheessa tehdään ilmeisesti vielä tuulimittauksia. Artikkelissa mainittiin, että vastaavia hankkeita olisi menossa eri puolilla maata useitakin.
#34
Hyvä idea.
Jätetään kuitenkin Turku retusoimatta turistikartoista edes tamperelaisten kiusaksi:-)
#35
Hyvä homma!
PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN
www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:
Katso: ”Porvarillisen sumutuksen pikakurssi”.
# 19 Timo Aro
"Mielestäni kyse ei ole ollut enää pitkään aikaan muoti-ilmiöstä. Esimerkiksi Saksassa ns. tuulivoimateollisuus työllistää jo noin 100 000 henkilöä ja esimerkkimaassa Tanskassa noin 20 000 henkilöä. Luvut saattavat olla vielä mittakaavaltaan pieniä, mutta kasvuvauhti on railakka niin alan henkilöstön kuin liikevaihdon kehityksen suhteen."
Koko maailman laajuinen tuulienergia teollisuus kasvaa kovasti koska jok'ikinen maailmalla aloitettu tuulienergia projekti on subventoitu. Tähän asti niin monet voimalat ovat ns. koevoimaloita (yksittäisiä myllyjä) joiden markkinatalousperusteita ei olla edes kriittisesti tarkasteltu. Siksi väitän että kyse on muoti-ilmiöstä tai miten sen haluaa kukin nimetä. Kun muoti-ilmiön subventointi lakkaa jää jäljelle kutistuva teollisuus jos energian hinnannousun trendi ei ehdi pelastaa teollisuudenalaa.
Ottamatta nyt kantaa tähän tuulivoima-asiaan, koska en ole perehtynyt sen kustannusvaikutuksiin, yksi kohta blogissasi pisti silmään:
"Vaarana on, että työttömyys jumiutuu pysyvästi yli 10 prosentin tasolle? Mistä korvaavat työpaikat, jos ja kun perinteiset toimialat eivät enää tule lisäämään työvoimaosuuttaan. Mihin ja mille toimialoille syntyvät uudet työpaikat?"
Hienoa! Kun olet jo vuosikaudet paasannut virallista jargonia tulevasta (aina tulevasta) hirmuisesta työvoimapulasta. Nyt kun jo suurin osa suurista ikäluokista on eläkkeellä ja työttömyys sen kun kasvaa, olet ilmeisesti sinäkin päivittänyt käsityksesi todellisuutta vastaavaksi.
#37
Tutustutaan.
#38
Näkemyksesi tuulienergian tulevaisuudesta poikkeaa melkoisesti yleisestä käsityksestä. Subventioriippuvuutta alkuvaiheessa en lähde kiistämään. Alan ympärillä on kieltämättä runsaasti ylimääräistä hypetystä, mutta näköpiirissä ei ole mitään sellaista tekijää, joka johtaisi kutistuvaan teollisuuteen. Vai onko?
#39
"Työvoimapula" on käsite, joka kuvaa työvoiman tarjonnan ja kysynnän välistä epätasapainotilaa. Vaikka virallinen työttömyysaste pommpaisi nyt taantumassa yli 10 prosentin, se ei tarkoita sitä, etteikö samanaikaisesti esiinny "työvoimapulaa" esim. sosiaali- ja terveyspalveluissa ja pistemäisesti eri teollisuuden toimialoilla. Jos ja kun nousuun lähdetään, asia tulee entistä enemmän korostumaan. Työvoiman ikärakenne ja koko väestön demografinen ikäjakauma on suhteessa työvoiman poistumaan karu. Alueelliset ja toimialakohtaiset erot ovat toki suuret. Esimakua tilanteesta nähtiin esimerkiksi suhdannehuipussa 2006-2007.
#37
Tutustutaan.
#38
Näkemyksesi tuulienergian tulevaisuudesta poikkeaa melkoisesti yleisestä käsityksestä. Subventioriippuvuutta alkuvaiheessa en lähde kiistämään. Alan ympärillä on kieltämättä runsaasti ylimääräistä hypetystä, mutta näköpiirissä ei ole mitään sellaista tekijää, joka johtaisi kutistuvaan teollisuuteen. Vai onko?
#39
"Työvoimapula" on käsite, joka kuvaa työvoiman tarjonnan ja kysynnän välistä epätasapainotilaa. Vaikka virallinen työttömyysaste pommpaisi nyt taantumassa yli 10 prosentin, se ei tarkoita sitä, etteikö samanaikaisesti esiinny "työvoimapulaa" esim. sosiaali- ja terveyspalveluissa ja pistemäisesti eri teollisuuden toimialoilla. Jos ja kun nousuun lähdetään, asia tulee entistä enemmän korostumaan. Työvoiman ikärakenne ja koko väestön demografinen ikäjakauma on suhteessa työvoiman poistumaan karu. Alueelliset ja toimialakohtaiset erot ovat toki suuret. Esimakua tilanteesta nähtiin esimerkiksi suhdannehuipussa 2006-2007
Sosiaali- ja terveyspalvelujen pula työntekijöistä ei ole työvoimapulaa vaan rahapulaa. Maksajapula tulee olemaan hirvittävä, tekijöitä kyllä on.
PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN
www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:
PORVARIT TYÖHARJOTTELUUN
PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN
www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:
KAPITALISMIN KOHTALONSINFONIA.
MITÄ TAPAHTUU SINFONIAN LOPUSSA:
PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN
www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:
Antikapitalistinen sivistysliike etenee.
ILMASTONMUUTOKSEN VASTUSTAMINEN ON PORVAREITTEN PETKUTUSTA.
EIVÄT HE AIO MITÄÄN TEHDÄ.
PORVARILLISTEN TALOUSTIETÄJIEN PAINAJAINEN
www.markusreed.julkaisee.fi ”Räsäsen seinälehti”
Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi:
Lähes kaikki itsestään pitävät, veloissaan rypövät ”keskiluokkaiset”, ovat yksinkertaisia jyväjussinpentuja.
"Alan ympärillä on kieltämättä runsaasti ylimääräistä hypetystä, mutta näköpiirissä ei ole mitään sellaista tekijää, joka johtaisi kutistuvaan teollisuuteen. Vai onko?"
Kun subventiot on käytetty rauhoituu hypekin.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 45 kommenttia